Naatje v. Claeys

virtuaalihevonen - a sim-game horse




rotu belgianpuoliverinen rekisterinumero VH13-076-0001
sukupuoli tamma omistaja Hanne (VRL-03518), Jukola
säkäkorkeus, väri 169cm, rautias kasvattaja Maartje Van Heckeevm
syntymäaika, ikä 01.04.2012, 19 vuotta (4v 20.12.2012) koulutus koulupainotteinen / Int. II
47 sijoitusta

Maahantuonut Arlinda Sporthorses.


Heinäkuun KRJ:n laatuarvostelutilaisuus 15.07.2017:
9 + 44 + 20 + 20 + 15 = 108 pistettä, KRJ-I


img

Tämä rautias belgialainen kulkee kuin unelma, mutta käyttäytyy toisinaan kuin pahainen teiniprinsessa. Milloin harja on liian kova, loimi vinossa tai annoit pohkeen kaksi senttiä liian eteen. Tämä neiti osaa kyllä näyttää nyrpeää naamaa. Tammalla on kuitenkin myös niitä hyviä päiviä, jolloin elämä hymyilee ja se liitelee mukisematta koulukiemurat kuin kevätperhonen. Persoonaa siis löytyy, sen voi taata.

Hienohelmalle kelpaa harjaukseen vain pehmeä vuohenkarvaharja ja varusteiden pitää olla prikulleen oikeassa kohdassa. Tämän tamman kanssa opit ainakin oikeaoppisen varustamisen. Kavioiden putsauksesta ei neiti pidä ollenkaan ja joka kerta saa olla varovainen ettei saa kaviosta. Suojien ja pinteleiden kanssa ei sen sijaan ole mitään ongelmaa. Ruuastaan Naatje on myös tarkka ja meinaa uhitella jos karsinaan aikoo mennä silloin kun heinää on edessä. Päättäväisellä asenteella tamma kuitenkin nöyrtyy ja kykenee syömään vaikka karsinassa joku häärisikin. Narussa tamma kävelee kiltisti, paitsi kiima-aikaan, jolloin se osaa olla oikea hirviö. Naatje tulee muiden hevosten kanssa muuten hyvin toimeen, mutta oreista se ei välitä pätkääkään. Oli kosiskelija kuinka charmantti tahansa, saa se rukkaset tältä neidiltä alta aikayksikön. Haastetta siis riittää.

Kuten voi arvata, Naatje on erittäin herkkä avuille. Se myös ilmoittaa vihaisella hännänheilautuksella tai pienellä pukilla, jos teet jotain väärin. Itseasiassa neitiä voisi sanoa opetusmestariksi. Taitoa ei puutu, sillä tamma liikkuu kuin unelma silloin kun on liikkuakseen. Paljon on kiinni ratsastajan taidoista, kuinka Naatje milloinkin kulkee. Tammalla kisataan kouluratsastuksen parissa ja kapasiteettia löytyy aina Intermediateen saakka. Alusta asti hevosta on ratsastettu herkäksi ja se tarjoaa peräänannon melkein ilmaiseksi, kun vain osaa pari pientä kikkaa. Kaikki askellajit sujuvat koottuina ja lisättyinä, etenkin Naatjen lisättyä ravia on kehuttu kauniin ilmavaksi. Laukanvaihdot ovat tamman erikoisalaa ja joka askeleella onnistuu parhaimpina päivinä 8 vaihtoa peräkkäin. Piaffet ja passaget onnistuvat, tosin siirtymisissä on vielä paljon hiomista ja tamma kyllästyy helposti. Vaihtelun vuoksi hypätään välillä esteitä, mikä on tamman mieleen myös. Aina ei kuitenkaan hermo meinaa kestää ja Naatje saattaa lähteä käsistä. Maastossa tämä tykkää mennä yksin ja kaverin kanssa, kunhan saa kulkea edellä. Autoja ja rekkoja Naatje tosin pelkää ja vilkkaita maanteitä onnettomuuksien varalta hyvä vältellä tämän tamman kanssa.



img img img


Sukuselvitys

i. Champchenyevm
bwp, 166cm, rt
ii. Titan v. Woutersevm
bwp, 169cm, prt
iii. Tristan de Semillyevm
iie. Helga v. Woutersevm
ie. Anouk D'RINGevm
bwp, 161cm, rt
iei. Vancouver D'RINGevm
iee. Anna D'RINGevm
e. Nanouk de Solveigevm
bwp, 162cm, rt
ei. Oblitérerevm
bwp, 159cm, km
eii. Oliviérevm
eie. Vienna de Solveigevm
ee. Neeltjeevm
bwp, 165cm, rn
eei. Raymond IIevm
eee. Natalieevm

i. Rautias belgialaissyntyinen Champcheny oli omistajansa mukaan sellainen juuri sopivan kokoinen paketti käyttöön kuin käyttöön. Ori oli hyväluonteinen ja yhteistyöhaluinen ja sitä nähtiin usein kansainvälisissäkin koulukilpailuissa. Moni belgialainen hevosharrastaja muistaa Champchenyn varmasti myös näyttelyistä, jossa se kerta toisensa jälkeen hurmasi tuomarit lempeillä silmillään ja upealla ulkonäöllään. Ori myytiin noin 14-vuotiaana, jo muutaman jälkeläisen saavuttaneena Belgiasta Saksaan kilpailemaan erään tunnetun ratsastajan parina. Voittoisa ura jatkui ja ori oppi paljon uutta uuden omistajanja käsissä. Kilpaura kesti vielä kuutisen vuotta, jonka aikana ori pääsi myös jatkamaan sukuaan. 20-vuotiaana lempeä ori siirtyi omistajan teini-ikäiselle tyttärelle opetusmestariksi, jolloin mietittiin myös ruunaamista. Sitä ei kuitenkaan koskaan tehty orin erinomaisen luonteen vuoksi, ja se sai näin ollen viettää loppuelämänsäkin orina, ennen kuin kuoli vanhuuden vaivoihin 26-vuotiaana.

ii. Titan v. Wouters oli varsinainen julkkis, oikea Belgian Viesker, jonka varmasti jokainen paikallinen hevosihminen muistaa vielä tänäkin päivänä. Titan toi Belgialle ensimmäisen Euroopan mestaruusvoiton kouluratsastuksessa ja olipa ori kaksi kertaa mukana olympiajoukkueessakin. Joissakin piireissä oriita kutsuttiin leikkisästi nimellä Punainen Paroni, luultavasti sen tummanpunaisen värityksen vuoksi. Luonteeltaan Titan oli juuri sellainen, kuin huippuoriilta voi odottaakin; kylmäpäinen, kuuliainen ja omanarvontuntoinen. Jälkeläisiä oriille kertyi kokonaista 500, suurin osa enemmän tai vähemmän menestyneitä kouluhevosia.

ie. Taas yksi Titanin hurmaava omistajaparka oli maksanut itsensä kipeäksi oriin siemenestä. Champchenyn kasvattaja halusi ehdottomasti varsan tästä komistuksesta ja päätti keinosiementää parhaan tammansa, Anouk D'RINGin. Anouk oli aikalailla Titanin vastakohta. Kuuliainen ja kylmäpäinen se kyllä oli, mutta "koppavuus" puuttui. Anouk oli oikeastaan lempeyden perikuva ja sopi myös sen vuoksi niin hyvin Champchenyn emäksi. Tamma ei ollut ihan niin kovan luokan kouluratsu, kuin sulhasensa, mutta kilpaili silti hyvin tuloksin Prix St. Georges -tasoisissa vaativissa luokissa. Champcheny jäi Anoukin ainokaiseksi jälkeläiseksi sen luotua toisen varsansa.

e. Naatjen oikukkaiden luonteenpiirteiden periyttäjää etsiessä ei tarvitse mennä kauas sukutaulussa. Nanouk De Solveig oli lähes varsansa kopio niin luonteen kuin ulkonäönkin puolesta. Tammalla tosin tuntui olevan vähän harvemmin niitä hyviä päiviä ja yleensä se tervehtikin ensimmäistä omistajaansa aina happamalla naamalla tämän tullessa talliin. Tamma potki takajalkoihin koskiessa, muttei onneksi purrut koskaan. Sitä tutkittiin ison rahan edestä, josko happamuus johtuisi kivusta, mutta mitään ei koskaan löydetty. Tamma oli kyllä ihan hyvä kouluratsu ja kapasiteettia löytyy Prix st. Georges -tasoisiin luokkiin asti, mutta kukaan ei olisi halunnut hoitaa sitä. Luonteensa vuoksi Nanouk sitten myytiinkin vähän ajan päästä ja se joutui kiertämään muutaman kodin, ennenkuin eräs belgialainen pientallin omistaja osti sen. Kyseisellä naisella oli vain pari hevosta tallissa ennestään ja hän oli varma, että kykenee kesyttämään tamman oikukkaan luonteen. 12-vuotias Nanouk pääsi isolle laitumelle muiden hevosten kanssa, jossa se vietti aluksi kuukauden täysin ratsastamatta. Hiljalleen uusi omistaja alkoi uudelleenkouluttaa tammaa maastakäsin ja uudenlaiden suhde ihmisen kanssa alkoi tuottaa tuloksia, vaikka tietynlainen tammamaisuus säilyikin. Lähes eri hevosena tamma ehti kilpailla vielä muutaman vuoden ennen siirtymistä siitoskäyttöön ja se jätti jälkeensä viisi jälkeläistä.

ei. Oblitérer oli komea rautiaankimo ori, joka tuli tunnetuksi erityisesti Belgian vuosittaisilta oripäiviltä. Nuoruudessaan ori kilpaili esteillä, mutta uudella omistajallaan siitä tuli kouluratsu. Kouluradoille se näyttikin sopivan paremmin, sillä ennen niin ylikuumenevasta ja vaikeasti hallittavastia estehevosesta kuoriutui koulukentillä kuuliainen ja harmoninen ratsu. Ori kilpaili GP-tasolla asti, muttei koskaan niittänyt kotimaan arvokisoja suurempaa mainetta. Käsitellessä Oblitérer oli kiltti ja rauhallinen. Kimo jätti jälkeensä parikymmentä jälkeläistä ja ori lopetettiin kunnioitettavassa 30 vuoden iässä.

ee. Sellainen äiti kuin tytärkin. Nanoukin emä Neeltje oli aivan samanlainen sitruuna kuin tyttärensäkin. Potkimisen sijaan se harrasti näykkimistä aina silloin kuin joku asia ärsytti sitä. Yleensä se oli satulavyö, mutta toisinaan myös suojat, harjaaminen väärästä kohdasta... Mitä näitä nyt oli. Neeltje kilpaili Intermediate tasolla ja kilpailuissa se yleensä käyttäytyikin varsin moitteettomasti. Liekö näykkiminen sitten vaan turhaumaa? Tamman parhaaksi saavutukseksi jäi hopeamitali Belgian koulumestaruuskilpailuista. Pian tämän jälkeen se satutti pahasti jänteensä laukkapiruettia treenatessa ja sai kilpailukiellon päätyen siitostammaksi. Moni ihmetteli, kuka haluaisi varsan tuollaisesta tammasta, mutta ilmeisesti kilpailutulokset vakuuttivat varsanostajat.


Jälkeläiset

Naatje on tarjolla liisaukseen. Tamma periyttää jälkikasvulleen kiitettäviä liikkeitään ja muita kouluratsun ominaisuuksiaan. Mikäli liisaus kiinnostaa, otathan yhteyttä sähköpostilla!


s. 12.05.2014 t. Nectarine Fortuin i. Aquired Assets -
s. 04.03.2016 o. Marcellus v.d. Zelos i. Morgenpracht -
s. 10.06.2017 t. Ruunila Nibby i. Winsentius -
s. 04.11.2017 t. Nectarion i. Victarion -
s. 06.01.2018 t. Seven Star's Bruno i. Don Bravado -


Kilpailukalenteri

47 KRJ-sijoitusta
Kalenteriin on merkitty vain sijoitukset.

22.01.2013 KRJ, Bogart&Britanov, Intermediate II, 3/40
24.01.2013 KRJ, Hex Sporthorses, Intermediate II, 3/40
25.01.2013 KRJ, Bogart&Britanov, Intermediate II, 1/40
25.01.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 5/40
26.01.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 2/40
28.01.2013 KRJ, Hex Sporthorses, Intermediate II, 4/40
01.02.2013 KRJ, Eshan, Intermediate I, 4/22
02.02.2013 KRJ, Eshan, Intermediate II, 2/29
10.02.2013 KRJ, Kaylee Stables, Intermediate I, 2/24
14.02.2013 KRJ, Bogart&Britanov, Intermediate II, 5/30
17.02.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 5/40
17.02.2013 KRJ, Bogart&Britanov, Intermediate II, 5/30
12.03.2013 KRJ, Infinity, Intermediate II, 2/30
12.03.2013 KRJ, Infinity, Intermediate II, 3/30
14.03.2013 KRJ, Infinity, Intermediate II, 3/30
19.03.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 6/40
11.03.2013 KRJ, Akileya, Intermediate I, 1/40
11.03.2013 KRJ, Akileya, Intermediate II, 2/40
12.03.2013 KRJ, Akileya, Intermediate I, 6/40
18.03.2013 KRJ, Riihikorpi, Intermediate I, 5/40
08.04.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 1/50
13.04.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 7/50
14.04.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 4/50
15.04.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 4/50
20.04.2013 KRJ, Akileya, Intermediate I, 1/40
21.04.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 1/50
26.04.2013 KRJ, Bairdon, Intermediate I, 2/40
27.04.2013 KRJ, Bairdon, Intermediate I, 1/40
30.04.2013 KRJ, Bairdon, Intermediate I, 3/40
02.05.2013 KRJ, Bairdon, Intermediate I, 6/40
04.05.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 7/50
15.05.2013 KRJ, Akileya, Intermediate I, 1/28
15.05.2013 KRJ, Akileya, Intermediate II, 5/30
16.05.2013 KRJ, Akileya, Intermediate I, 3/28
17.05.2013 KRJ, Akileya, Intermediate II, 3/30
18.05.2013 KRJ, Akileya, Intermediate I, 1/28
30.05.2013 KRJ-cup, Oldfinion, Intermediate I, 1/84
02.06.2013 KRJ, Neverland Dressage, Intermediate II, 1/29
03.07.2013 KRJ, Pinehill's Equestrian, Intermediate II, 2/13
06.08.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 2/30
07.08.2013 KRJ, Suprant, Intermediate II, 5/30
08.08.2013 KRJ, Raden Stal, Intermediate I, 2/30
09.08.2013 KRJ, Raden Stal, Intermediate I, 3/30
26.08.2013 KRJ, Hex Sporthorses, Intermediate II, 2/30
28.02.2014 KRJ-cup, Kilpailukeskus Ginger, Intermediate I, 8/139
30.11.2014 KRJ-cup, Fiktio, Intermediate II, 9/118
31.07.2016 KRJ-cup, Fiktio, Intermediate I, 3/104


Valmennukset


07.01.2014, kouluvalmennus, valmentajana Norpatar

Ratsukko verrytteli maneesissa itsenäisesti ja he etenivät keskiympyrällä isoa laukkaa. Ennen laukkaverryttelyä oltiin kävelty kunnolla ja tehty hyvä kevytraviverkka. Kun ratsukko oli valmis, aloitimme valmennuksen harjoittamalla pehmeää ohjastuntumaa ja samalla ratsastaen sisätakajalkaa hevosen alle. Alkuun Naatjee teki liikaa ja takapuoli karkasi kokonaan ulos, mutta kun aloimme tehdä avotaivutuksia, homma loksahti kohdilleen. Hanne siis alkuun ratsasti liiankin aktiivisesti takajalkoja. Laukassa otimme kokoamisharjoitteita ja ¼ osa käännöksiä takaosan ympärillä eli painon siirtoa takajalkojen päälle. Tamma suoritti tehtävät vaivatta ja lisäsimme laukanvaihdon käännöksen jälkeen. Teimme hetken tätä, mutta vaihdoimme harjoitusta ennen kuin tamma väsyi.

Seuraavassa harjoituksessa kävimme läpi lisättyjä askellajeja. Ratsastajan tulee muistaa olla rauhallinen ja hiljaa lisäyksien aikana, eikä alkaa häiritä tuuppaamisella tamman työtä. Ratsukko ehti näyttää vielä haasteellisen piaffesta passageen siirtymisen ja päinvastoin. Näissä tuli ilmi että Hanne tekee liikaa, eikä anna tammalle omaa aikaa ajatella. Valmennus päättyi kevyeeseen raviin, jossa tamma ratsastettiin eteen ja alas rennoksi. Loppukäynneille Hanne ja Naatje lähtivät läheiselle maastopolulle.



03.12.2013, kouluvalmennus, valmentajana Sofia W.

Naatjella oli vauhti päällä heti alusta lähtien. Jo noustessasi ratsaille tamma meinasi tuon tuostakin lähteä liikkeelle ennen aikojaan. Ihmettelinkin mielessäni, oliko tamma kenties viettänyt pari viikkoa vapaata putkeen vai miten kummassa se oli näin ylienerginen. Sillä samaisella hetkellä kerroitkin pahoitellen, että Naatje oli aina tällainen vauhtihirmu, pureva pakkaskelikään ei sen intoa jäädyttänyt! Reippaat ja keskittymistä vaativat alkuverryttelyt onneksi tasasivat tamman menohaluja edes hiukan.

Olit etukäteen toivonut valmennuksessa petrattavan stoppeja sekä laukanvaihtoja, mikä sopikin laatimaani valmennussuunnitelmaan mitä parhaiten. Olin nimittäin ajatellutkin pitää teille temmonvaihteluihin painottuvan treenirupeaman. Aluksi kertailtiinkin siirtymistä käynnistä harjoitusraviin ja siitä suoraa päätä laukkaan, jossa sitten näytitte, miten laukanvaihto askeleessa luonnistui. Eihän se onnistunut alkuunkaan, Naatje päätti vain jatkaa myötälaukkaa. Huomasin tämän johtuvan siitä, ettei tamma oikein ymmärtänyt, mitä siltä halusit. Käytä siis selkeämpiä apuja! Pohkeiden käyttö kyllä oli ihan hyvää, mutta muista myös nojata taaksepäin ja pitää katse menosuuntaan. Kun näin teit, Naatje alkoi jo päästä jyvälle asiasta. Harjoitelkaa tätä säännöllisesti myös kotona!

Pysähdykset olivat tamman mielestä selkeästi koko valmennuksen ikävin osuus. Ihan ensin se ei meinannut edes pysähtyä muuta kuin vasta monen metrin päässä siitä, minne sen oli ollut tarkoitus jäädä. Pysähdykset eivät myöskään olleet kovin tasapainoisia, vaan vähän tyyliin yksi jalka siellä ja toinen täällä. Kun aloit ajaa Naatjea paremmin eteen pohkeiden lisäksi myös istunnalla ja sen jälkeen rajoitit liikettä, alkoivat pysähdyksetkin näyttää kauniimmilta. Loppuverryttelyihin päästessänne teillä oli syytä tyytyväisyyteen - edistyitte tosi paljon näissä teille pulmallisissa tehtävissä vain parin tunnin aikana!



06.09.2013, kouluvalmennus, valmentajana Melle VRL-13179

Kentällä verrytteli rautias ja todella upean näköinen belgian puoliveritamma, jonka Hanne esitteli minulle Naatjeksi. Hanne oli ehtinyt jo hieman verrytellä tammaansa, joten aloitimme työstämällä käynnissä avo- ja sulkutaivutusta. Naatje näytti hakevan todella kauniisti peräänantoon jo heti alkuunsa, pyysin Hannea ratsastamaan tammaansa kuitenkin hieman reippaammin eteen ja pidentämään hieman askeleen pituutta, jotta taivutukset olisivat hieman etenevämpiä ja sujuvampia. Pienen hiomisen jälkeen avot- ja sulkutaivutukset onnistuivat moitteetta, Naatje vaikutti hyvin kuuliaiselta ratsulta. Pyysin ratsukkoa siirtymään harjoitusravia uralle ja näin alkuun työstettiin lyhyillä sivuilla koottua ravia, jokaiseen kulmaan mahdollisimman pyöreät voltit ja pitkillä sivuilla lisättyä ravia, kokoajan harjoitusravissa istuen. Naatje esitti minulle upeat ravin lisäykset ja koottu ravikin onnistui hienosti, vaikka tamma reagoikin Hannen apuihin kerran hieman vihaisesti häntäänsä huiskauttaen. Voltit sujuivat hyvin ja Naatje oli todella kiitettävästi ratsastajansa pohkeen- ja ohjan välissä.

Annoin ratsukon hetken aikaa kävellä, jonka jälkeen alettiin hiomaan laukanvaihtoja lävistäjällä. Myöhemmin tekisimme vielä muutamia pysähdyksiä suoraan laukasta. Naatje ei malttanut laukanvaihdoissa odottaa täysin Hannen apuja, mutta pikkuhiljaa Hannen istuessa maltillisesti syvällä satulassa tamma alkoi nöyrtymään ja kuunteli jo paremmin vaihtoavut. Vaihdot onnistuivat loppujen lopuksi todella hyvin, eikä laukkapysähdyksissäkään ollut huomautettavaa. Loppuun pyysin ratsukkoa vielä ottamaan hieman passagea toisella pitkällä sivulla. Hevonen handlasi homman todella upeasti, mutta kehotin Hannea pitämään ulkolavan paremmin kurissa. Muuten passage onnistuikin tänään hienosti ja Naatje pysyi hyvin koottuna! Loppuravit otettiin eteen ja alas periaatteella, sekä pyöriteltiin hieman kahdeksikolla ja kiemuraurilla. Valmennus sujui ratsukolta pääosin todella hyvin, jatkakaa samaa rataa!



24.04.2013, kouluvalmennus, valmentajana suba

Saavuin Jukolaan hyvissä ajoin ennen valmennustunnin alkua. Kentällä verryttelevä ratsukko, Hanne ja Naatje, näyttivät toimivan hyvin yhdessä. Hanne kertoi hieman hänen ja ratsunsa yhteisestä taipaleesta ja tavoitteista. Aloitimme valmennuksen avo- ja sulkutaivutuksilla ravissa. Alkuun Hannen hieman epäselvät avut kehottivat tammaa pikemminkin pohkeenväistöön, kuin avotaivutukseen. Nopea korjaus tapahtui ratsastajan taholta vikkelästi ja asiasta hieman hämmentynyt Naatje luimisti korvansa ja heilautti häntäänsä kärttyisesti. Kun oikeat avut oli saatu läpi ja avo- ja sulkutaivutukset sujuivat moitteettomasti, oli vuoro siirtyä askellajien kokoamiseen. Aloitimme käynnissä, jossa tamma kokosi itseään ja lyhensi askeltaan hyvin. Välillä se olisi tahtonut kävellä pidempänä ja painoi hieman Hannen kädelle. Hän kuitenkin sai tamman taas nopeasti kuulolle. Ravissa kokoamiset onnistuivat mainiosti. Pyysin ratsukkoa tämän jälkeen laukkaamaan ensin hieman reippaampaa laukkaa eteen. Innostunut Naatje päästi muutaman pienen pukin Hannen käskiessä sitä pidempään ja reippaampaan laukkaan. Sen jälkeen oli vuorossa kokoaminen laukassa. Tuon tason hevoselta sen pitäisi sujua, mutta aikaisempi eteen ratsastus vaikeutti Hannen työtä huomattavasti. Naatje kiukustui hieman yhtäkkisestä kokoamisesta, mutta reippaalla kehotuksella ne kootutkin askeleet löytyivät taas hyvin. Loppuun verrytteltiin hieman rennossa ravissa, jonka jälkeen ratsukko sai kävellä.



18.01.2013, kouluvalmennus, valmentajana eva

Naatjen herkkä ja kevyt olemus tuli heti alkutunnista selväksi kun tamma reagoi pienenpieniin apuihin ja helposti nosti päänsä ylös ja jännitti selkäänsä, mikäli ratsastaja otti ohjasta vähänkään liian vahvasti. Kehotinkin ratsastajaa olemaan kädestään pehmeä ja kevyt sekä varovainen pohkeen kanssa, tamma kun tuntui hieman ylireagoivan. Verryttely sisälsi reippaamanpuolesta ravailua ja muutamia laukkapätkiä ympyröillä sekä suoralla uralla. Tamma rupesi pikkuhiljaa lämpenemään mukavasti ja pääsimmekin aloittamaan varsinaisen työskentelyn.

Ensimmäisenä tehtävänä oli käynnistä pysähdyksiä, joista tulisi siirtyä raviin. Ravissa tulisi jatkaa pieni pätkä jonka jälkeen siirtyä takaisin käyntiin. Ohjeistin ratsastajaa olemaan nopea avuistaan ja myötäämään heti tamman tehdessä oikein. Ratsastajan tulisi vaatia Naatjelta kunnollista työskentelyä reippaassa tahdissa ja kunnolla keskittyen, pitäen tasainen tuntuma ja hallinta hevoseen. Käynnissä tamma oli hieman jäykähkö, mutta kulki silti hyvin eteen. Pysähdykset ratsukko suoritti kerta kaikkiaan mainiosti, tamma pysähtyi tasaisesti ja heti ratsastajan avuista, seisoi tasajaloin odottaen ratsastajan merkkiä liikkeellelähdöstä. Raviin siirtyminen olisi saanut olla ponnekkaampaa ja lähteä kunnolla eteen, nyt takaosa jäi hieman laahustamaan. Ravista käyntiin siirtymiset sujuivat kohtalaisen hyvin, joskin hieman jännittyen. Tasaisuutta ja pehmeyttä vielä kädelle niin hyvä tulee. Jatkoimme laukannostojen pariin. Tehtävänä oli käynnistä laukannostot, 5 askelta laukkaa ja pysähdys. Naatje oli laukassa alkuun hieman jäykkä, mutta rentoutui kyllä tehtävän edetessä. Laukannostot sujuivat käynnistä oikeinkin hyvin, ei siis moitittavaa. Laukka eteni hyvässä tahdissa ja tamma oli hyvin kuulolla. Laukasta tehdyt pysähdykset olivat ratsukolle alkuun hieman haastavia, mutta rupesivat kyllä sujumaan ihan hyvin. Laukassakin toivoisin vielä lisää rentoutta ja pehmeyttä, Naatje oli hieman jännittyneen oloinen ja varmasti suoriutuisi tehtävästä paremmin kun olisi pehmeämpi suustaan ja rennommassa muodossa.



Päiväkirja


30.03.2014, laukkamaasto Mellonissa

Olipa kyllä taas kuningasidea ottaa suorastaan räjähdysherkkä koulutamma ryhmämaastoon. Ja vieläpä laukkapainotteiselle sellaiselle! Yllättävää kyllä, Naatje käyttäytyi alkuverryttelyissä oikein mallikelpoisesti, eivätkä edes muut hevoset ärsyttäneet sitä, kuten yleensä... Tarpeeksi käveltyämme siirryimme kevyeeseen raviin ja tein normaalin raviverryttelyn, kuin olisin alkanut treenaamaan koulua kentällä. Tosin sisällytin tavallista enemmän pysähdyksiä ja siirtymisiä näihin verryttelyihin, eihän tästä herkkihipiästä koskaan tiennyt milloin pienetkin pidätteet menevät läpi ja milloin ollaan kuin ratsastajaa ei selässä olisikaan. Ehdimme tehdä vielä muutamat, jopa ihan hallitut laukannostot, ennen kuin Kama ilmoitti lähdöstä. Kaikki siirsivät hevosensa laukkaan ja teimme vielä pienen kierroksen pellolla, jotta päästäisiin sopivaan ja hallittuun järjestykseen.

Naatjen korvat olivat tiukasti eteenpäin laukan aikana ja se alkoi pikkuhiljaa tuntua dynamiitilta, vaikka tahti olikin vielä toistaiseksi hillitty. Kapea polku ja edellä menevä, Naatjen mielestä varsin ällöttävä ruuna kuitenkin estivät sitä kiihdyttämästä liiaksi vauhtia, joten saatoin jopa hieman rentoutua. Polkua reunustavien kuusten oksat tulivat paikoin turhankin alas ja sain tehdä töitä väistelläkseni niitä. Tuntui melkein kuin tammani oikein tähtäisi niiden kohdalle, tietty niin, ettei yksikään oksa osunut sen tielle.

Tulimme loivan ylämäen juurelle, jossa tie leveni huomattavasti, ja sitä oli jäljistä päätellen käytetty traktorireittinä. Kama viittoi kädellään eteenpäin, mikä ilmeisesti tarkoitti kovempaa vauhtia. Enempää en kuitenkaan ehtinyt huomata, kun tamma kiihdytti jo korvat luimussa edellä menevän ruunan perään, purren samalla lujasti kuolaimeen kiinni. Minua hirvitti ja kauhulla odotin sitä, kun pitäisi taas hiljentää mäen päällä. Toisaalta olo oli myös tietyllä tapaa vapautunut, tamman voimakkaat askeleet tunsi selkeästi satulaan sen ponnistellessa mäkeä ylös määrätietoisesti. Ylös päästyämme Naatje yllättäen hiljensikin ihan itse, ei varmaankaan halunnut joutua inhokkiruunan takapuoleen kiinni. Huokaisin helpotuksesta ja ilmeet muidenkin ratsastajien kasvoilla kielivät vapautuneesta jännityksestä.

Nautin suunnatomasti kävelypätkästä, jonka teimme ylämäkilaukan jälkeen. Naatjekin älysi rentoutua ja venytti kaulaansa astellessamme kauniilla metsäpolulla. Pian tulimme koivikon luokse ja Kama selitti seuraavan pätkän idean. Kulkisimme koivikon läpi hillityssä laukassa ja mutkittelevan polun vuoksi painoavut tulisivat erityiseen tarpeeseen. Lähdimme hieman eri aikaan liikkeelle, jotta välimatkat saatiin tasattua. Naatjen lisäksi muutamalla muullakin ratsulla oli vaikeuksia pysyä housuissaan ennen kivaa laukkapätkää. Meidän lähtömme oli outoa superkoottua laukkaa paikoillaan, joka sitten vapautui hieman liiankin vauhdikkaksi menoksi. Sain tamman kuitenkin aisoihin ja se tajusi itsekin ettei ehkä kannata juosta puuta päin. Yllättäen Intermediate-tasoinen koulutykkini alkoikin tehdä laukanvaihtoja muutaman askeleen välein ohjatessani painoavuilla sitä lähes pujotteluratamaista polkua pitkin. No, olihan herkkyyden eteen tehty töitäkin, mutta eipä koskaan aiemmin maastossa! Oli siinä muilla hauskaa, kun tammani lähtikin tekemään vaativien koululuokkien liikkeitä kesken rennon maastoreissun.

Viimeinen vauhtipätkä oli edessäpäin ennen palauttelevaa loppukävelyä. Maisema, jossa yhdistyivät puoliksi sulanut niitty ja kevätauringossa virtaava leveä puro, oli aivan uskomattoman kaunis. Enempää en kuitenkaan ehtinyt ihailla, kun piti jo olla ajan tasalla täyteen vauhtiin kiihdyttävän tamman kanssa. Korvissa todellakin suhisi ja tuuli heitteli poninhännällä olevia hiuksiani miten sattuu. Nyt edessä oli kuitenkin niin laajalti tilaa, että annoin tamman tällä kertaa vain mennä ja pystin myös nauttimaan vauhdin hurmasta. Puro oli hienohelmaiselle koulupeeveelleni tietenkin oikea ilmestyskirjan kauhistus ja läpi juoksemisen sijaan se teki aivan liioitellun suuren loikan vastarannalle, jolla oltaisiin taatusti pärjätty vaikka kenttäkilpailuissa. Onneksi ehdin vauhtihuumassani varautua tähän ja pysyin hypyssä hyvin mukana. Hevoset saapuivat niityn toiseen laitaan yksitellen ja kun kaikki olivat saaneet ratsunsa pysäytettyä jatkoimme käynnissä kohti Mellonia. Hevoset puuskuttivat ja osa oli huomattavassa hiessäkin. Kaikki pysyivät kuitenkin hienosti mukana vauhdikkaissakin pätkissä ja reissu oli kyllä erinomaista kunnonkohotusta, niin hevosille kuin meille ratsastajillekin! Omat reiteni ainakin huutavat taatusti hallelujaata seuraavana päivänä...



02.09.2013

Tamma oli tänään yllättävän pirteä ja hyväntuulinen jo hakiessani sen tarhasta. Kävimme treenaamassa kevyesti kentällä ja lähdimme sitten maastoon pienelle köpöttelyreissulle. Treenissä keskityimme lähinnä ravin tahtirikkoihin, jotka ovat olleet ongelmana viimeaikoina, sekä laukanvaihtoihin. Tamma oli koko ajan täysillä mukana ja keskittyi hyvin, liekö sitten ikää jo tullut tarpeeksi, ettei se jaksa enää riekkua ja kiukutella niin paljoa. Maastossa se sai vetää kunnon laukkaspurtin sänkipellolla, mutta muuten tosiaan kävelimme vain.

Tamma on jo pääasiassa kilpailunsa kilpailut ja olen miettinyt jo jonkin aikaa pitäisikö se astuttaa tässä syksyn aikana. Olisi mukavaa tyrkätä se kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun vielä tämän vuoden sisällä, joten muutama jälkeläinen ei olisi pahitteeksi. Jos sopiva ori sattuu kohdalle, voi ollakin että talliin tupsahtaa pieni puoliverivarsa..



02.01.2013

Tänään Samppa kiikutti minulle aamukahvin seuraksi odotetun kirjeen. Naatje hyväksyttiin hevosrekisteriin! Myös ensimmäiset kouluratsastusjaoksen alaiset kilpailut ovat takana, sijoituksia ei tosin vielä näkynyt. Eikä se kyllä tässä vaiheessa haittaa, onhan neito vasta opettelemassa kilpailun saloja. Yllättävän hyvin tamma on liikkunut kotikentällä vaikka välillä esittääkin prinsessaa, jos kaikki ei mene hänen mielensä mukaan. Uskon kuitenkin vahvasti että saamme pian myös niitä sijoituksia.



09.12.2012, ensimmäinen päivä

Pitkän ajomatkan jälkeen Samppa parkkeerasi vihdoin trailerimme tallin eteen. Belgiasta asti saapunut, ilmeisen stressaantunut nuori tamma potki yhä kärsimättömästi trailerin takaseinää, vaikka olikin hieman rauhoittunut matkan aikana.
"Kuusi tuntia ajoa hevosen takia! Tähän ei kyllä enää ryhdytä", vannotin miehelle avatessamme lastaussiltaa.
"Ei ainakaan jos minä joudun ajamaan", Samppa naurahti väsyneenä.
Ennenkun ehdin vastata, peruutti jostakin uusia voimia kerännyt tamma salamana ulos kuljetuskopista, riuhtaisi itsensä irti otteestani ja lähti häntä suorana painelemaan kohti tarhoja kuin ohjus.
"Loistavaa!" huudahdin ja katsoin toivottomasti miestäni.
"Turha sitä on lähteä jahtaamaan, mennään katsomaan mitä se tekee", hän vastasi ja lähdimme tamman perään.
Hämmentynyt tamma oli pysähtynyt oritarhan viereen ja tuijotti hölmistyneenä isoa puoliverioria ja pientä vuonohevosoria, jotka olivat ilmeisen mielissään saadessaan naiskauneutta läheisyyteensä. Eetun pehmeä hörinä ei kuitenkaan neitiä ilmeisesti miellyttänyt ja tämä irvisti pojille rumasti korvat luimussa ja sipsutti kohti meitä. Samppa oli napannut kauraa tallista ja se näytti tepsivän. Olkoon kuinka ulkomaalainen tamma tahansa, kauraa ei sekään voinut näemmä vastustaa. Tamman syödessä sain sen helposti napattua taikaisin kiinni. Lähdimme kävelemään kohti tallia, jotta se pääsisi tutustumaan karsinaansa.

Olimme siirtäneet aiemmin päivällä suomenhevostamma Heinin pääoven puoleiselle käytävälle, jotta uudella tulokkaalla olisi seuraa heti alusta alkaen. Talutin tamman viereiseen karsinaan ja annoin hevosten tutustua toisiinsa kaltereiden välistä. Tammat haistelivat toisiaan hieman varuillaan ja parin tunnin kuluttua, muutamien vinkaisujen jälkeen ne näyttivät tulevan oikein hyvin toimeen.
"Siinä on meillä kaksi nirppanokkaa", hymyilin ja päätimme laskea hevoset tarhaan.
Pierupukkilaukkailut hoidettuaan molemmat tammat rauhoittuivat ja Heini alkoi mutustaa heinää tuorepaalista. Belgialainen sen sijaan tuijotti silmät suurina moista mötikkää ja oli suorastaan peloissaan. Päätäni pudistellen kävin hakemassa tallista heinää raukalle, ei ole tainnut ulkomailla valkoiseen muoviin käärittyä tuorepaalia ikinä nähdäkään. Kun tilanne näytti rauhalliselta, jätimme hevoset kahdestaan. Katsotaan mitä tästä vielä tulee.



Kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan


VIRTUAALITALLI - A SIM-GAME STABLE | Ulkoasun © Jukola 2017 (vuonohevoskuva © AK) | lue lisää tekijänoikeuksista