† Classic af Luminess †

Jukolaan saapuessani minua oli parkkipaikalla vastassa kuvankaunis puoliveriori, sekä hänen ratsastajansa. Tervehdykset vaihdettuamme siirryimme kentälle, jossa halusin nähdä ensin ratsukon perusliikkumista. Halusin, että ratsukko verryttelisi melko itsenäisesti erilaisia suoria ja kaarevia uria suuntaa vaihdellen, jonka lisäksi pyysin ratsastajaa jumppaamaan ja aktivoimaan hevosta melko loivassa avotaivutuksessa. Kiinnitin melko pian huomiota ratsastajan rauhallisuuteen, joka oli kaikin puolin kaunista katsottavaa. Ratsastaja antoi hevoselle eleettömästi apuja, ja hevonen totteli niitä tasaisen kuuliaisesti. Kun hevonen oli lämmitelty, annoin ratsukolle pienen hengähdystauon käynnissä, jonka aikana selostin laukkatehtävän. Siihen kuului muun muassa pientä kokoamista, vastalaukkaa, sekä yksittäisiä laukanvaihtoja. Itse tehtävää ratsukko suoritti alkuverryttelyn tapaan tasaisen varmasti. Vastalaukat olivat tasapainoiset ja sujuvat. Laukanvaihdot puolestaan onnistuivat maltillisesti, mutta kuitenkin lennokkaasti. Lisää kokoamisastetta vaatiessani laukan laatu hieman kärsi, mutta heti kun ratsastaja myötäsi kädellä hieman eteen ja muisti ratsastaa jalalla tarmokkaasti moottoria käyntiin, laukan aktiivisuus ja sen myötä pyörivyys parani huimasti. Pienten välikäyntien päätteeksi jatkoimme vielä hetken laukkatyöskentelyä tehden, sillä halusin ratsukon tulevan diagonaalilla laukanvaihdot joka neljännellä askeleella. Tässä tehtävässä korostui ratsastajan hieman tehoton pohje, mutta sain tämän tehtävän aikana kuitenkin iskoistettua ratsastajalle, että jalkaa on käytettävä tämän tason liikkeissä, jotta hevonen pystyy suorittamaan tehtävän sujuvasti rentouden säilyttäen. Valmennuksen loppua kohden työskentelimme vielä tovin kootun ravin ja keskiravin parissa, jonka jälkeen kehotin ratsastajaa ratsastamaan hevosen kaikissa askellajeissa vielä kunnolla eteen ja alas.

Puoliveriori Lassi liikkui kepeän näköisesti kentällä Hannen hyvässä komennossa. Ratsukon yhteistyö näytti sujuvan hyvin ja hevonen asettui käännöksiin vaivattoman näköisesti. Alkuverryttelyissä tasokkaan ratsun meno oli huoletonta, mutta tänään keskittyisimme pääasiassa laukkaharjoituksiin, joissa olisi kuulemma orin kanssa parantamisen varaa, joten saa nähdä miltä meno näyttää myöhemmin valmennuksen aikana. Aluksi aloitimme kuitenkin avo- ja sulkutaivutuksilla ravissa, joilla lämmittelimme ja valmistelimme oria tulevia, nopeatempoisempia harjoituksia varten. Avotaivutusharjoituksessa ratsukko kulki pitkällä sivulla taivutettuna, teki sivun keskipisteessä voltin ja jatkoi sen jälkeen avotaivutuksessa. Kolme muuta sivua ratsukko kulki reippaassa ravissa. Lassi liikkui sulavasti ja koottuna avotaivutusten aikana kolmella uralla etuosa uran sisäpuolelle taivutettuna. Hanne osasi hommansa eikä taivuttanut pelkästään kaulaa vaan koko hevosta tasaisesti rungosta ja kaulasta. Välivolttien aikana avotaivutus unohdettiin hetkeksi, mutta orin täytyi yhä asettua kaarrosten mukaisesti. Tehtävä suoritettiin kumpaankin suuntaan, joista oikea kierros oli hevoselle hieman haastavampi sen taipuessa aavistuksen huonommin.

Taivuttelujen jälkeen lähdettiin suorittamaan laukanvaihtoja, joiden sijaintiin ratsastaja sai itse vaikuttaa. Valmistelimme hevosta muutamilla käynnistä lähtevillä laukannostoilla, jotka Hanne valmisteli hyvin kokoamalla hevosen huomaamattomilla puolipidätteillä ja sopivan takana vaikuttavalla ulkopohkeella. Liian taakse vietynä etenkin herkempi hevonen alkaa herkästi väistämään pohjetta, jolloin laukannosto oltaisiin suoritettu suoralla tiellä kahdella uralla. Nostojen päätteeksi aloitimme vaihdot, joita teimme aluksi yksittäin. Yksittäiset, suoralla uralla tehdyt laukanvaihdot eivät tarjonneet Lassille minkäänlaista haastetta, vaan ori vaihtoi sujuvasti laukasta toiseen yhtäaikaisesti sekä etu- että takajaloillaan. Kaarevalla uralla työskennellessään ratsukon vaihdot olivat hieman matalia ja kiireisiä, mutta muutamalla yrityksellä saimme myös kelvokkaan suorituksen. Vaihtojen välissä ori liikkui tahdikkaasti ja keskittyneesti, ja sama keskittyneisyys näkyi myös vaihtojen aikana.

Viimeiseksi harjoituksesi kokeilimme vielä hetken aikaa vastalaukkaa kaarevalla kiemurauralla, joka tehtäisiin ilman laukanvaihtoja. Koska olimme tehneet hieman vastaavanlaisen harjoituksen juuri hetki sitten vaihtojen kera, yritti Lassi tarjota omatoimisesti vaihtoja myös tässä harjoituksessa. Ratsukon ensimmäiset kaarrokset menivätkin vain hieman sinne päin, kun hevonen yritti hieman hangoitella ratsastajaa vastaan. Tiukoissa kaarroksissa vastalaukka oli hieman huteraa, eikä ori ilmiselvästi ollut omalla mukavuusalueellaan, mikä näkyi myös sen työmotivaatiossa. Loivissa käännöksissä Lassi löysi kuitenkin tasaisen rytmin ja liikkui kohtalaisen hyvin, joskin pientä haparointia oli aistittavissa. Hanne joutui käyttämään liioitellun näkyviä mutta pehmeitä apuja, jotta ori tekisi varmasti mitä haluttiin. Viimeistä harjoitusta emme toistaneet kuin pari kertaa, minkä jälkeen ratsukko pääsi aloittelemaan laukantäytteisen valmennuksen päätteeksi loppuverryttelyt.

Classicista huomaa vielä nuoruuden innon. Vaikka ori on todella asiallinen ja hyväkäytöksinen, on siinä vielä kärsimättömyyttä havaittavissa. On hienoa huomata, että itse et välitä tästä, vaan säilytät rauhallisuuden istunnassasi ja koko olemuksessasi.

Perustyöskentely ei tuottanut teille päänvaivaa. Ori myötää mielellään ja kokoaa itsensä vaivattoman näköisesti. Toivoisin kuitenkin vielä lisää kommunikaatiota välillenne - sormia saa ja pitää uskaltaa liikutella usein. Ratsastajan tulee kuitenkin huomata hetket, jolloin sormet saa luvalla sulkea (kuten pysähdykset) ja jolloin niitä sitten taas pitää avata (kuten myötääminen), mutta sellaista ratsastuskertaa ei ole olemassa, jolloin sormilla ei mitään muuta tehtäisi, kuin pidettäisi suljettuna. Kun liikuttelet sormiasi, voit huomata, kuinka Classic käyttää enemmän suutaan ja rentoutuu niskastaan, mistä taas seuraa se, että ori kulkee rentoutuneesti ja tajuaa ottaa entistä enemmän takapäätään käyttöön huomatessaan, että rentona on helpompaa kulkea.

Täytyy sanoa, että Classicilla näyttää olevan todella iso ja pyörivä laukka, jonka kokoaminen pirueteiksi on välillä vähän hankalaa. Ihmettelen nyt jo orin taituruutta ottaen huomioon sen nuoren iän. Kuitenkin, jos haluatte treenata enemmän laukkatyöskentelyänne, suosittelen maastoilua runsailla ylämäillä varustettuna. Takapään treenaaminen maastossa tukee paljolti työskentelyä kentällä ja edesauttaa juuri kouluratsastusliikkeiden sujuvuutta. Mielestäni yhteistyönne sujuu todella hyvin ja näin teidän potentiaalisena kouluratojen ratsukkona!

Pitkästä aikaa pääsin valmentamaan isomman tason kouluhevosta, tätä olinkin jo odottanut. Tällä kertaa valmennuksessani olivat Hanne ja hänen puoliveriorinsa Lassi joiden kanssa keskittyisimme piruetteihin. Ratsukko lämmittelikin jo valmiiksi maneesissa kun itse saavuin paikalle. Seurasin ratsukon työskentelyä ja heidän yhteistyönsä näyttikin pelaavan varsin hyvin, vaikka Hannen mukaan hevonen oli melko uusi tulokas. Pian kutsuin ratsastajan tulemaan Lassin kanssa kentän toiseen päätyyn ja kerroin mitä tekisimme seuraavaksi - piruetteja. Hanne osasi valmistella piruetin hyvin ja liike sujuikin puhtaasti Lassin säilyttäessä tahdin ja sen etujalkojen ja ulkotakajalan liikkuessa keskipisteenä polkevan sisätakajalan ympäri 360 astetta. Ori pysyi lievästi taivutettuna liikkeen suuntaan ja kuolaintuntumakin säilyi kevyenä Lassin niskan ollessa korkeimpana kohtana koko liikkeen ajan. Hevosen takaosan työskentely pysyi hienosti sekä eteenpäinpyrkivyys säilyi. Parilla ensimmäisellä kerralla jouduin jossain kohdissa korjaamaan ratsastajan paino- tai ohjasapuja, mutta pian piruetit sujuivatkin ratsukolta erinomaisesti. Kootussa käynnissä tehtyjen piruettien jälkeen oli pienen laukkatyöskentelyn vuoro ennen kuin jatkaisimme piruettien kanssa kootussa laukassakin. Aloitimme vastaluakkaharjoittelulla kiemurauralla mistä siirryimme pienen tauon jälkeen harjoittelemaan laukanvaihtoja joka toisella asekeleella. Laukanvaihdot tapahtuivat pehmeästi ja eteenpäinpyrkivä ori reagoi ratsastajansa apuihin hetkeäkään epäröimättä. Laukka oli hyvin pyörivää ja lennokasta. Viimeisenä ennen loppuverryttelyä oli vuorossa vielä lisää piruetteja ja vaikka askellajina oli tällä kerralla koottu laukka, ne sujuivat yhtä mallikkaasti kuin käynnissäkin. Loppuverkat ratsukko sai suorittaa itsenäisesti.

Tehtävänanto: Unohda se iänikuinen huumori ja kerro mahdollisimman ammattitaitoisesti ja asiallisesti suorituksestasi.

Jostain syystä kevät nostaa pintaan aina hirveän kisakuumeen tällaisella paatuneella tallityöntekijälläkin, ja kun omaa hevosta ei tällä hetkellä ole, sain Jukolasta lainaan suosikkipuoliveriseni. Lassillehan tämä Helppo A-tasoinen rata ei ollut temppu eikä mikään, mutta minä sen sijaan olin kauhusta kankea. Onneksi olin päntännyt rataa lävitse koko kuukauden, eli vaikka kaikki muu menisikin mönkään, olisin ainakin ratsastanut oikean radan. Luotin toki myös Lassin kokemukseen paljon ja tiesin, että se esimerkiksi kokoaa lähes automaattisesti, kun vain antaa sille tilaisuuden. Siispä radan alusta asti keskityin olemaan poissa oriin tieltä teknisissä jutuissa ja hoidin oman osuuteni radasta, eli ohjaamisen ja askellajin vaihtamisen. Tervehdys, oikealle, lävistäjä keskiravissa, kokoa... Olin kuin transsissa koko radan ja suoritin vain tien toisensa jälkeen Lassin työskennellessä ihanteellisesti allani. Olin kiitollinen, että laukanvaihdot tehtiin käynnin kautta, sillä niissä Lassi tarvitsi jo hieman tukea ratsastajalta ja olisin taatusti mokannut. Ihailin sitä, kuinka säädeltävissä oriin laukka oli. Keskilaukasta koottuun siirtyminen ei ollut temppu eikä mikään. Yleensä ratsastin sellaisilla hevosilla, joilla oli tasan yksi vaihde laukassa. Viimeinen keskiravipätkä oli niin hieno, että huomasin tuomarinkin hymyilevän pöydän ääressä.

Tehtävänanto: Norjan luonto on täynnä tuttuja pohjoismaisia villieläimiä. Granstadin lähialueilla, satunnaisesti tallialueellekin eksyen, liikkuu talvisaikaan esimerkiksi muutaman suden lauma, jokunen ilves ja läjäpäin poroja. Tee kisapäivän päätteeksi Facebook-päivitys jossa tiivistät päivän tunnelman: mitä tuli nähtyä ja koettua. Tekstin suosituspituus enintään 300 sanaa, pidemmäksi venähtämisestä ei kuitenkaan rankaista.

Oli lupautunut hoitamaan iltatallin tällä kertaa yksin Hannen ollessa kiinni sukujuhlissa. Kun ykköstarhan suokkioriitkin olivat lopulta karsinoissaan, oli aika jakaa iltaruuat. Sekoittelin pöperöt valmiiksi ja niiden tekeytyessä kävin tarkistamassa pihaton asukkaiden vedet ja jakamassa heinät. Pihatossa olevat saavat tavallisesti mössönsä jo iltapäivällä, mikä helpotti huomattavasti työmäärääni. Kun iltaruuat oli jaettu, lakaisin vielä käytävän puruista ja heinistä.

Kello tuli vasta seitsemän, joten päätin ratsastaa vielä Lassin. Ruotsalainen puoliveriori oli yksi lempihevosistani Jukolassa, niin luonteensa kuin ratsastettavuutensakin vuoksi. Jotenkin meillä vaan synkkaa todella hyvin, mitä koulutyöskentelyyn tulee, ja olen oppinut Lassilta valtavasti. Harjasin oriin huolellisesti sen mutustaessa heiniään. Ruuan se saisi vasta ratsastuksen jälkeen. Lassi nautti silmät kiinni ja havahtui vasta, kun satuloin sen. Talutin puoliverisen maneesiin ja muutaman kierroksen käveltyäni hyppäsin selkään. Ratsastin ihan perusjuttuja, lähinnä vain askellajit lävitse. Tein vähän temponvaihteluita ja treenasin kokoamista laukassa. Lopuksi annoin Lassin laukata koko maneesia ympäri hieman vapaammin ja nautin sen tahdikkaista askelista. Oriin laukassa oli niin helppo istua! Tallissa heitin Lassille ruuat eteen ja jaoin kaikille vielä yöksi heinät.
― Hyvinhän tästä taas selvittiin, myhäilin itsekseni kävellessäni autolle. Huomenna saisi nukkua pitkään, sillä korvaukseksi iltavuorosta Hanne lupasi hoitaa aamutallin.

Joo-o. Astetta erikoisempi kisareissu tällä kertaa. Olen minä muutamia kertoja käynyt ulkomailla hevosten kanssa kilpailemassa, pääasiassa Euroopassa. Mutta että Yhdysvaltoihin!

En sentään ihan huvin vuoksi pakannut kimoa ruotsalaistani lentokoneeseen ja hurauttanut jenkkeihin yksiin vaivaisiin kisoihin, ehei. Oikeasti juttu meni niin, että sain pari kuukautta takaperin kutsun Floridassa asuvan tätini luokse. Tartuin tietty heti tilaisuuteen päästä käymään rapakon takana ja mikä parasta, saisin pitää hetken lomaa. Muutama viikko ennen lähtöä selailin jostain syystä ulkomaisia kilpakutsuja, ja kappas, juuri samoihin aikoihin järjestettäisiin kansallisen tason koulukilpailut. Ja mikä parasta järjestävä talli oli vieläpä todella lähellä tätini asuntoa!

Aluksi ajattelin että ei ikinä, mutta hulluista ideoistaan tunnettu ystäväni, talliltakin tuttu valmentaja Inka sai minut puhuttua ympäri. Niimpä me, kaksi naista ja hevonen, sitten lähdimme ajelemaan kohti Helsinki-Vantaata ja sieltä lentokoneella Yhdysvaltoihin - koulukilpailuihin.

Ja kyllä se kannattikin, sijoitushan sieltä saatiin!

Tehtävänanto: Löydät hämmentävän kaljun kohdan hevosesi pehvasta ja kisahoitajasi näyttää hieman nolostuneelta. Mikä onkaan sinun kisahoitajasi selitys tälle yhtäkkiä ilmestyneelle kaljulle laikulle?

Nyt koko tilanne jo naurattaa, mutta kisapaikalla saatoin olla aavistuksen tolaltani. Rakas, tunnollinen ja ahkera kisahoitajani oli hyvää hyvyyttään halunnut siistiä kimon orini viimeisen päälle hienoksi kisoja varten. Klipperiin turvautuminen oli silti hieman ajattelematonta, enhän ollut vielä edes opettanut hänelle, kuinka laitetta käytetään. Ja jälki oli sitten sen mukainenkin. Mahtoi kiltti Lassi-raukka olla ihmeissään, kun sen pyllystä oli yhtäkkiä hävinnyt liki 15x15 senttimetrin kokoinen alue karvaa. Vai vielä aurinkoihottumaa! Pienen oppitunnin jälkeen sovimme hoitajan kanssa, että hän saa puunata ratsuni niin kiiltäviksi kuin osaa, mutta pelkästään harjoilla, vedellä ja pesusienellä. Täytyykin käydä piilottamassa juuriharjat ja kovat muovisuat...

Tehtävänanto: Linkitä jokin kür-luokkaan valitsemasi taustamusiikki youtubesta. Halutessasi voit liittää mukaan pienen kuvauksen siitä, kuinka kappale istui suoritukseesi.

https://www.youtube.com/watch?v=w57IhyaAx6E

Pähkäilin kouluohjelmaan sopivaa biisiä pitkään, mutta lopulta juuri se oikea kappale löytyi. Hatunnosto maailman ihanimmalle leffalle! Toki kappaletta piti vähän tuunata ja rauhallisen ravialoituksen jälkeen lähtikin käyntiin laukkaosuus, jossa herkkää kappaletta oli miksattu tranceteknotehostettu pätkä. Käynti kohdissa siirryttiin taas rauhalliseen kohtaan ja niin edelleen. Koko suoritus sujui yllättävän harmonisesti, jopa laukkaosuudet, vaikka ne eivät orin vahvimpia olekaan. Silti jopa vaihdot osuivat musiikin kanssa yksiin. Nähtäväksi jää mitä tuomari piti biisivalinnasta.