Lohduntuoja

virtuaalihevonen - a sim-game horse

© kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

rotu	suomenhevonen	rekisterinumero	VH16-018-1644
sukupuoli	tamma	omistaja	VRL-03518, Tikkalammen tila
säkäkorkeus, väri	148 cm, vaaleanpunarautias	kasvattaja	Jaakko Mäkiläinenevm
syntymäaika, ikä	10.05.2004, 18 vuotta	käyttö	ratsu ja työhevonen

Lohtu on niinku ihmisen ajatus. Se tekee aina mitä pyyretään ja lapsetkii antaa paijata. Lohtu on isännän paras kaveri.

Lohtu on kiltti ja rauhallinen luottotamma, joka ei hötkyile missään tilanteessa. Siis oikein mallikelpoinen työsuomenhevossuunnan edustaja. Kasvattaja Jaakko Mäkiläisen mukaan Lohtu on ollut varsasta asti samanlainen ja mies kuvaakin tammaa "vanhaksi sieluksi". Varsalaumassa se ei juuri lähtenyt mukaan muiden härnäysyrityksiin vaan pysyi viileän rauhallisena. Muut varsat oppivat myös pian kunnioittamaan sitä. Tamma oli mutkaton opettaa ajolle ja myöhemmin kasvattajan tytär totutti sen myös satulaan ongelmitta.

Lohtu on hyvä omassa lajissaan. Se on osoittanut taitonsa etenkin vetokokeissa, mutta myös monipuolisissa käyttöajoluokissa tamma loistaa. Vedossa sen ehdoton vahvuus on kylmähermoisuus. Tamma ei lähde suinpäin riuhtomaan, vaan osaa mitoittaa vetovoimansa kuorman painavuuteen. Ratsuna tamma ei osaa ihmeitä, mutta yrittää kuitenkin parhaansa. Laurin tytär Mirka taivuttelee sitä silloin tällöin koulukiemuroille tai hyppää matalia esteitä tilan pellolla. Maastossa tamma on parhaimmillaan, kuljettiin sitten selästä, kärryiltä tai reestä käsin. Talviselle rekiajelulle Lauri valitseekin useimmiten vetohevoseksi Lohdun, sillä se on tilan miellyttävin ohjastettava. Tilan emäntä, Vilja, on suunnitellut psykologinammattinsa laajentamista, ja on kaavaillut Lohdusta myös terapiahevosta sen luonteen vuoksi.

Hoitotilanteista Lohtu nauttii, ja usein se tyytyykin harjauksen ja varustamisen ajan vain nuokuttamaan päätään ja lepuuttamaan silmiään nautinnosta. Toisinaan tamma seurailee kiinnostuneena hoitajansa toimia, seisten kuitenkin hievahtamatta paikoillaan. Lohdun kanssa kaikki on niin helppoa, ettei voimakeinoja tai äänenkorottamista tarvita. Ja jos sellaiseen ryhtyy, saa varmasti vihaisen isännän kimppuunsa...

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kilpailut

Päiväkirja

Mirkan omat kommentit:
Isä haluaisi, että oppisin ratsastustaitojen lisäksi myös työajon saloja ja ilmoitti minut siksi mukaan kurssille suomenhevostammansa Lohdun kanssa. Olen jonkin verran autellut isää kotona hommissa ja osaan esimerkiksi valjastaa hevosen itse alusta alkaen. Sitä minun ei siis tarvinnut juuri harjoitella, vaikka olikin kiva saada uusia vinkkejä valjastukseen liittyen. Maastakäsittelykin oli jonkin verran tuttua, sillä sitä on tullut harrastettua oman puoliveriseni kanssa vapaapäivinä. Silti halusin kokeilla hieman hauskoja tehtäviä. Pääasiassa keskityimme kuitenkin treenaamaan ihan oikeita työajotehtäviä. Lohtu on onneksi luonteeltaan kiltti ja rauhallinen, ja helposti käsiteltävä, joten sain keskittyä täysin uuden oppimiseen.

Kurssinvetäjän, sarqquun kommentit:
Mirka ja Lohtu vaikuttivat oikein yhteistyökykyiseltä parilta, eikä heitä tarvinnutkaan valjastamisessa neuvoa. Muutaman vinkin annoin Mirkalle valjastamiseen, joka nopeuttaisi valjastamista, muttei muuten vaikuttaisi kovin lopputulokseen. Kentällä oli järjestetty erilaisia pisteitä, joita kukanenki vuoronperään sai kokeilla. Mirka oli ilmaissu kiinnostuneensa enemmän harjoittelemaan ihan työajoa, mutta osallistui myös maastakäsittelyyn. Parivaljakon työskentely olikin rauhallista ja varmaa, eikä moitittavaa ollut. Mirka kertoikin, että oli työskennellyt puoliverisensä kanssa paljon maastakäsin. Työtehtäviin siirryttäessä huomasi, että Mirka oi hieman vierailla vesillä ja jouduin puuttumaan ohjastamiseen, sekä neuvomaan Mirkaa miten mikäkin työtehtävä tehtäisiin. Mirka oli kumminkin nopea oppimaan ja Lohtu kärsivällinen hevonen niin lopputulos oli hyvä. Parivaljakko sai olla ylpeitä toisistaan ja käskinkin kiittää Lohtua kunnolla.

24. syyskuuta Tikkalammella vietettiin avointen ovien päivää. Tilamyymälän ja talutusratsastuksen ohessa pidettiin myös kolmen luokan työajokilpailut, joihin osallistujia tulikin oikein mukavasti jopa naapuripitäjistäkin. Tietysti myös Tikkalammen hevoset olivat mukana pitämässä lippua korkealla, eivätkä kilpailut hullummin menneetkään.

Lohtukin pääsi ensimmäistä kertaa mukaan työhevoskilpailuihin ja isäntä ilmoitti sen sekä käyttöajoluokkaan, että vetoluokkaan. Käyttöajossa tamma oli vielä hieman ruosteessa ja virheitä tuli enemmän kuin olisi pitänyt. Vetoluokassa Lohtu pääsi kuitenkin mukaan kärkikahinoihin ja sijoittui lopulta neljänneksi. Titteliä ei tullut, mutta ensimmäisistä kilpailuista jäi oikein hyvä mieli isännälle, varmasti myöskin tammalle.