"Kyllä suomenhevoin on sentäi hyvä, ku siit on nii moneks. Ja viisas. Ja onha tääl sit noit ulkomaan eläviikii."
Tikkalammen talliin mahtuu yhteensä kuusi hevosta. Yhtä karsinaa asuttaa perheen tyttären puoliverinen, mutta loput on varattu työhevosille. Lisäksi tallin takana olevassa pihatossa asuu muutama koulutuksessa oleva nuorikko. Tilalta löytyy lähinnä työhevoslinjaa edustavia suomenhevosia, mutta myös muutama ulkomainen työrhevosrodun edustaja. Työhevoset kilpailevat pääsäntöisesti eri lajeissa TYH:n alaisissa kilpailuissa, mutta suomenhevosten kanssa isäntä saattaa toisinaan piipahtaa myös raveissa.
Tikkalammella eletään reaaliajassa ja näin ollen hevosetkin ikääntyvät reaalisti vuosi kerrallaan. Hevosille otetaan ilomielin myös hoitajat, mikäli kiinnostuneita on. Työpainotteisuudestaan huolimatta suurin osa toimii myös selästä käsin, vaikka eivätkään yleensä maastoilua kummempaan taivukaan.
Lohduntuojasuomenhevostammaratsu ja työhevonen tuontisuku |
Jalon Villivadelmasuomenhevostammatyö- ja ravihevonen tuontisuku |
Pronssisuomenhevosorityö- ja ravihevonen tuontisuku |
Raikulipoikasuomenhevosorityö- ja ravihevonen sukua 1 polvi |
Crystalline Lynesuomalainen puoliverioriratsu pitkä suku |
Runon Kikkasuomenhevostammaratsu ja työhevonen pitkä suku |
Gewnaël FRApercheronorityöhevonen tuontisuku |
Somythoneruotsinardennertyöhevonen tuontisuku |
Vanlottadruotsalainen kylmäveriruunaravi- ja työhevonen tuontisuku |
Elliottbelgiantyöhevosorityöhevonen sukua 1 polvi |
"Lammas on hyvä elukka, ei pure eikä potki. Ja onhan niit mukava kattellakii."
Hevosten lisäksi tilalla asuu 20 päinen lammaskarja, johon kuuluu perinteisen suomenlampaan lisäksi muutama kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas. Kaikki edustavat kuitenkin alkuperäistä kotimaista lammasrotuamme. Suomenlammas on sitkeä ja kestävä maatiaisrotu. Sen tunnetuimpiin ominaisuuksiin kuuluu hyvä hedelmällisyys ja hyvät emo-ominaisuudet. Vuonueeseen saattaa syntyä parhaimmillaan jopa viisi karitsaa. Kainuunharmas on harvinaisempi rotu ja Tikkalammella osallistutaankin rodun säilyttämiseen astuttamalla kainuunharmasuuhet vain puhtailla kainuunharmaspässeillä. Kainuunharmas on suomenlampaan tavoin erittäin hedelmällinen, jonka lisäksi sen villa on paitsi kauniin väristä, myös erittäin hyvää käsityöominaisuuksiltaan. Ahvenanmaanlammas on vielä kainuunharmastakin uhanalaisempi rotu ja niiden kanssa toimitaan tilalla samoin kuin harmaksenkin kanssa, uuhet astutetaan vain samanrotuisella pässillä. Ahvenanmaanlammas eroaa kahdesta muusta maatiasrodustamme siinä, että sille kasvaa toisinaan sarvet. Ne ovat myös hieman muita rotuja pienempiä. Ahvenanmaanlampaalla on kaksinkertainen villa, joka tekee niistä hyvin säänkestäviä. Villasta saadaan myös hyviä taljoja.
Lammas on varsin ekologinen tuotantoeläin. Tikkalammella lampaista käytetään hyödyksi kaikki. Eläimet keritään kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä ja villoista kehrätään lankaa käsityöfirmoille ja omaan käyttöön. Suurin osa keväällä syntyvistä karitsoista myydään syksyllä teuraaksi ja muutama jätetään uudistamaan karjaa. Teuraslampaiden taljat käsitellään ja myydään teollisuudelle tai sisustukseen. Osa lihasta palaa tilalle käyttöön, ja Tikkalammelta saakin valehtelematta maan parasta lammaspaistia. Laiduntaessaan katras toimii maisemanhoitajana ja toisinaan osa lampaista vuokrataankin toisaalle perinnemaiseman hoitoon.