† KA Biegga †

Valmensin itselleni entuudesta tuntematonta ratsukkoa tänään rataesteillä. Ratsukko sai vapaasti verrytellä kevyessä ravissa kentällä sillä aikaa, kun kasasin kentälle muutamia esteitä. Tänään oli tarkoitus käydä jotain hieman erikoisempia asteitä lävitse, mutta verryttely hypyt otettin pystyesteellä kahdeksikkoa ratsastaen. Ratsuna ollut Piina vaikutti olevan varsin innoissaan ja ajoittain hieman turhankin rivakka, mutta ratsastaja selässä pysyi rauhallisena. Tästä siirryimme hyppäämään joitakin kertoja trippeliä, joka tuntui olevan ratsun mieleen, sillä ainakin innokkuutta löytyi ja ylitys oli takuuvarmasti jokaisella kerralla tyylipuhdas, vaikka ajoittain todella vauhdikas. Toki tämän pituusesteen hyppäämiseen kaivataan energiaa, mutta hieman vähempikin olisi riittänyt. Ratsastaja selässä kuitenkin pyrki vaikuttamaan tammaan rauhallisella olemuksellaan, hieman hidastavalla istunnalla ja puolipidättein, mutta ne ei aina tunnu menevän ihan perille. Seuraavana vuorossa oli hypyt muurille, johon Piina yllättäen otti ensin kieltäytymisen, mutta tämän jälkeen hyppäsi esteen sujuvasti useamman kerran. Tässä koihtaa tosin kehoitin ratsastajaa oleman määrätietoinen ja käytännössä pakottamaan tamman vastaanottamaan apuja, eikä vain tekevän omia ratkaisuja. Viimeisenä esteenä oli viuhka, jonka lähestyminen tuntui olevan aluksi hieman vaikeaa, kun Piina tuppasi tulemaan vinossa, mutta kummasti se ylitys sieltä aina tuli. Suoriakin lähestymisiä lopulta saatiin. Loppuverryttelyn ratsukko sai tehdä jälleen itsenäisesti kevyessä ravissa.

Katseltuani aikani Hannen ja Piinan omatoimista alkuverryttelyä, totesin tarvitsevamme ainakin aluksi jonkinnäköisiä kontrolliharjoituksia. Aloitimme hyppäämisen perinteisellä suhteutetulla välillä, jonka ainoana erona oli, että esteiden ympärille oli määrä ratsastaa isot ympyrät. Piina kiisi hirmuisella innolla ensimmäiselle esteelle, josta matka jatkui kohti seuraavaa Hannen koittaessa taistella hevostaan kääntymään. Piinalla oli selvästi taipumus tehdä asiat oman tahtonsa mukaan, joten suosittelin Hannea tulemaan seuraavan lähestymisen ravissa, jotta ympyrätkin onnistuisivat. Kun ratsukko sai jutun juonesta kiinni, oli meno hieman hallitumpaa. Välikäyntien aikana kerroin Hannelle seuraavan harjoituksen, joka tapahtui loivan kiemurauran reitille rakennetulla suhteutetulla välillä. Ratsukko tuli reitin ensin kovaa ja oikaistuna, jolloin väliin mahtui ainoastaan viisi laukkaa ja jälkimmäiselle esteelle tuli pudotus. Neuvoin Hannea ratsastamaan jämäkästi jyrkemmän kaarteen, jolloin saataisiin parempi reitti esteelle. Toisella kertaa suoritus oli huomattavasti parempi ja hyvän reitin lisäksi myös laukanvaihdot olivat kohdillaan. Nostin molempien suhteutettujen välien esteet metriin sekä lisäsin rataan vielä okserin ja in and out-sarjan. Rata sujui vauhdikkaasti, mutta kuitenkin Hannen kontrollissa. Loppupalautteessa neuvoin ratsukkoa sisällyttämään harjoituksiinsa rutkasti kontrollia, sillä Piinan ajoittain melko omapäisetkin ratkaisut saattaisivat joskus olla haitaksikin. Täytyi kuitenkin myöntää, etten ollut ennen nähnyt yhdenkään vuonohevosen hyppäävän niin hyvällä tekniikalla kuin tämä jukuripää.

Oli vuorossa Hannen ja Piinan estevalmennus. Ratsukko ravasi reippaasti alkuverryttelyjä uralla saapuessani paikalle. Ryhdyin heti rakentamaan esteitä. Tänään valmennuksen aiheena olisivat erikoisesteet. Aloitimme ensin tavallisella ristikolla, joka tosin oli rakennettu ohuista puunrungoista. Laitoin lisäksi hieman risuja ja puun oksia lehtineen tolppien viereen. Piina tuli esteelle reippaasti ja hyppäsi epäilemättä yli. Muutaman toiston jälkeen siirryimme harjoittelemaan vesiesteelle. Piina oli selvästi innoissaan ja hyppäsi heti ensimmäisellä kerralla reippaasti yli. Tämä este ei paljoa harjoitusta vaatinut, joten siirryimme toisen hypyn jälkeen muurille. Piina laukkasi esteelle tarmokkaasti, mutta juuri esteellä jokin alkoi pelottaa ja tamma löi jarrut pohjaan. Hanne oli jo menossa hyppyyn, joten hän mätkähti muurin toiselle puolelle. Kävin äkkiä nappaamassa hämmentynen Piinan kiinni ja kävin katsomassa mitä Hannelle kävi. Mitään pahempaa ei kuitenkaan sattunut ja avustin ratsastajan takaisin selkään. Seuraavalle yritykselle neuvoin pitämään pään ylhäällä, hyvän tuntuman ja pohkeet kiinni. Nyt Piina hyppäsi reilulla ilmavaralla yli. Se taisi hieman pahoitella kieltoaan. Kokeilimme vielä muutamaa erilaista estettä, jotka eivät sen kummemmin pelottaneet tammaa. Valmennuksen lopuksi neuvoin pienen radan. Ponista huomasi, että se kuumui joka esteellä. Loppurata menikin melkein sähellyksen puolelle, mutta ratsastaja sai onneksi pidettyä tamman hallinnassa, eikä pudotuksiakaan tullut. Loppuverryttelyt ratsukko teki itsenäisesti. Kokonaisuudessaan valmennus oli todella hyvin onnistunut, vaikka muuri hieman pelottikin.

Piina käveli rinta rottingilla kentällä, ratsastaja Hanne istui leveäselkäisen tamman kyydissä ja yritti saada tamman seisomaan, jotta saisi jalustimet oikean pituiseksi. Aloitin raahaamalla kentälle puomeja ja niistä rakensin pitkälle sivulle kolmiosaisen sarjan, jätin puomit alas ja pyysin Hannea aloittelemaan taivuttelemalla ja kannustamalla Piinaa hiukan liikkumaan eteenpäin suoralla ilman, että lapa työntyi alta pois. Yritimme saada alkuraveilla Piinaa hiukan rauhoittumaan, mutta omatoimisesti tamma yritti vain ryöstää laukalle.

Kun nostin esteen 50cm korkuiseksi ja pyysin Hannea nostamaan laukan, tamma spurttasi salamana eteenpäin. Katselin hetken tätä menoa ja pyysin Hannea istumaan ylös ja antamaan mennä hetken aikaa. Piinan oli helpompi keskittyä rallatuksen jälkeen ja pian työnteko alkoi sujumaan. Piinalla oli hyvä hyppytekniikka ja Hannen oli helppo istua tamman laukassa. Muutaman hyvän hypyn jälkeen nostin estettä ja pyysin Hannen hetken kävelemään Piinan kanssa. Se ei puuskuttanut vielä tässä vaiheessa, mutta seuraava harjoitus olisi astetta rankempi. Hanne sai kivasti tamman hiljennettyä sarjalle laukassa istumalla alas ja tekemällä puolipidätteen ennen estettä. Halusin vielä nähdä ratsukolta yhden pystyn, jolle tultaisiin laukassa ja Hannen tulisi olla hereillä, jotta hän osaisi myödätä tammalle oikeassa kohdassa. Loppuun ratsukko ravaili ja teki voltteja harjoitusravissa, jotta Hanne saisi hiukan pyöreyttä tammaan. Piina rupesi rentoutumaan juuri kun olimme lopettamassa. Lopuksi rupesimme kävelemään uraa pitkin. Erittäin kiva tamma ja hyvä hyppämäänkin vielä.

Ensimmäisenä ohjelmassa oli kouluratsastus, joten tapasin ratsukon aamusta maneesilta verryttelemästä. Piina tuntui olevan hiukan poissa pohje avuilta ja roikkuvan ratsastajan kädellä. Tamma myös kiukutteli, kun ratsastaja alkoi ratsastamaan apujaan läpi. Teimme apujen läpiratsastuksen huolella volttien avulla ja pääsimme lopuksi haluttuun tulokseen. Kun Piina oli avuilla, loppu valmennus sujui ongelmitta ja tamma tuntui olevan oikeinkin suvaitsevainen ratsastajaa sekä tehtäviä kohtaan.

Esteosuus oli vuorossa auringon laskun jälkeen, jolloin palasin tallille. Tallin kenttä oli jo riittävän sula ja kuiva, joten kevään ensimmäisten estetreenien aika koitti. Piina ravaili terhakkaasti, mutta laukan tullessa ei oikeastaan liikkunut pohkeesta eteen eikä tullut ohjalla takaisin. Ratkaisimme ensin pohjeongelman ja kun se toimi, niin pidätteetkin alkoivat toimimaan paremmin. Piina hyppäsi iloisesti, mutta tiukoissa kaarteissa täytyy kiinnittää enemmän huomiota ulkoapuihin.

Maasto-osuudelle lähdimme seuraavana aamuna, kun oli vielä aamukosteuttakin ilmassa. Treenasimme perus esteitä ja vauhdin säilyttämistä läpi radan. Piinan tulee vastata pidätteisiin heti kun ne tehdään eikä vasta esteen edessä hätäisillä pikku askeleilla. Estettä kohden pohkeella ratsastaminen on tärkeää.

Valmennuksesta kokonaiskuvaksi jäi oikein mukavan oloinen ja hyvin toimiva ratsukko, joiden tulee hioa pikkuasiat kuntoon tulosten parantamiseksi.